1. Kommenttinne liittyen sukupuolen vahvistamisen edellytyksiin (1§):
Lainsäädännön pitäisi olla selkeätä ja täsmällistä ja perustua todennettavissa olevaan tietoon. Lain pitäisi olla sisällöltään sellaista, että se on yleisesti hyväksyttävissä. Näiltä osin lakiluonnoksessa on vielä paljon parannettavaa.
Ensinnäkin lakiluonnos kaipaa tarkempia määrittelyjä käytetyille käsitteille. Lakitekstin ei kuulu esitellä, että mitä eri toimijat tarkoittavat laissa käytetyillä sanoilla. Lakitekstiin täytyy löytyä yksiselitteinen määritelmä kullekin keskeiselle käsitteelle. Lisäksi luonnoksessa ei ole ollenkaan määritelty mitä tarkoitetaan naisella ja miehellä, vaikka niihin toistuvasti viitataan.
Esitys ei anna yksiselitteisesti vastausta siihen, että onko lailla tarkoitus korvata sukupuolen määrittely kokonaisuudessaan siten, että sukupuolella ei enää ollenkaan viitattaisi biologiseen ominaisuuteen, vaan sukupuolella tarkoitettaisiin aina henkilön subjektiivista, tunneperäistä kokemusta, sukupuoli-identiteettiä. Luonnostekstissä viitataan sekaisin molempiin, kuten esimerkiksi sivulla 66, jossa sanotaan, että henkilö on merkitty väestötietojärjestelmään tietyn sukupuolen edustajana (ilmeisesti tarkoitetaan, että vastasyntyneen ulkoisia sukupuolipiirteitä on havainnoitu ja niiden perusteella on todettu hänen sukupuolensa). Näin ollen tässä kohdin viitataan sukupuoleen biologisena ominaisuutena. Jos oma sukupuolikokemus poikkeaa syntymässä kirjatusta sukupuolesta, luvan sukupuolen vaihtamiselle tai sukupuolikokemuksen vahvistamiselle antaa viranomainen, mikäli hän annetut perustelut hyväksyy. Tässä siis viitataan henkilön yksilölliseen kokemukseensa sukupuolestaan, mutta sukupuolikokemuksen on edelleen asetuttava joko naiseksi tai mieheksi. Eli pohjana on sittenkin biologinen ominaisuus?
Lakiluonnos ei myöskään yksiselitteisesti kerro onko sukupuolen itsemäärittely uusi kansalaisoikeus koko väestölle vai koskettaako se vain transsukupuolisiksi tai muunsukupuolisiksi itsensä kokevia, jota ei lopulta luonnoksessa vaaditakaan. Edelleen on epäselvää, että poistaako lakiluonnos mahdollisuuden, että sukupuolen voisi edelleen määritellä biologisena ominaisuutena vai tuleeko siitä tämän lain myötä tyystin kiellettyä. Onhan tämäkin sukupuolen itsemäärittelyä! On myös epäselvää, että määritelläänkö sukupuoli eri tavoin eri ihmisryhmien kohdalla: valtaväestön sukupuoli on biologinen ominaisuus, joka todetaan viimeistään syntymässä ja sukupuolivähemmistöjen sukupuoli määritellään sukupuolikokemuksen kautta, mutta sekin on mahdollista olla vain nainen tai mies.
Ylipäätään voidaan myös kysyä, onko yksilöllinen, tunneperäinen sukupuolikokemus ollenkaan sellainen elementti, joka pitäisi olla viranomaisten tiedossa ja kontrollissa ja, joka on lakiin kirjattu? Koska kokemus ei ole millään muotoa pysyväisluonteinen, ei sitä voi myöskään käyttää henkilön tunnistamiseen. Lainsäädäntö on kuitenkin tarkoitettu pysyväisluonteiseksi säännöstöksi yhteiskunnassa, joten lakien sisällöt pitäisi olla selkeitä ja perusteltuja sekä yleisesti hyväksyttyjä. Tämäkin tukee sitä, että sukupuolen määritelmä säilytetään nykyisellään: sukupuoli on henkilön biologinen ominaisuus. Kaikilla kuitenkin on olemassa biologinen sukupuoli ja sitä ei myöskään voi vaihtaa, sillä se on koodautunut yksilön jokaiseen soluun heti hedelmöittymishetkellä. Toki tämäkään ei ole täydellinen tai aukoton määritelmä, mutta se ehkä sittenkin on kaikista huonoista vaihtoehdoista paras. Kuten demokratia.
Kannatan translain uudistamista siten, että vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan, vaikka käytännössä ei olekaan ollut kyse mistään pakkosteriloinneista, vaan lääketieteellisten hoitojen ja toimenpiteiden sivuvaikutuksesta.
Mielestäni kuitenkin vaatimus lääketieteellisestä diagnoosista tulisi säilyttää, sillä tarkoituksenahan on parantaa nimenomaan transsukupuolisten asemaa, koska he kärsivät kehodysforiasta. Diagnoosi yksinkertaistaisi myös hakemusprosessia, sillä se muodostaisi vahvan perusteen hakemuksen hyväksymiselle. Lääketieteellinen diagnoosi auttaisi tarvittaessa hoitoon pääsyn sekä vähentäisi detransitioiden tarvetta. Lääketieteellinen diagnoosin vaatimus toimisi niin harkinta-aikana kuin myös vähentäisi väärinkäytöksiä. Jos transition ehtona säilytettäisiin myös vuoden kestävä hormonihoito, toisi se varmuutta viranomaisten kaipaamalle muutoksen pysyvyydelle, jota ei muilla toimilla oikein mitenkään pystytä todentamaan.
Esityksestä ei käy ilmi, onko työryhmä harkinnut sellaista mallia, jossa transidentiteetti validioitaisiin omana erillisenä identiteettinä, eikä sitä yritettäisi sovittaa binääriseen sukupuolijakoon, joka jo esityksessäkin on koettu ongelmalliseksi. Tätä puoltaisi myös se, että sukupuoli-identiteetin korostetaan pohjautuvan kokemukseen. Transsukupuolisten ja muunsukupuolisten kokemus sukupuolestaan on varmasti aivan erilainen kuin sellaisten henkilöiden, jotka ovat syntymästään saakka eläneet naisina tai miehinä. Näin ollen hokemat ”transnainen on nainen” ja ”transmies on mies” eivät voi millään pitää paikkansa. Erillinen transidentiteetti estäisi myös konfliktit, joita syntyy kun henkilö, joka on juridisesti nainen, mutta anatomisesti mies siirtyy käyttämään vain tyttöjen ja naisten käytössä olevia vessoja, pukuhuoneita ja pesutiloja. Kun todettaisiin, että transnainen on transnainen ja vastaavasti transmies on transmies, voitaisiin aloittaa yhteiskunnassa avoin ja rehellinen asenteiden muokkaus, jotta erilaiset identiteetit hyväksyttäisiin. Samalla valtion tuella voitaisiin rakentaa em. intimiteettisuojan piirissä oleviin tiloihin transsukupuolisille omia tiloja. Näin vältettäisiin se, että tyttöjen ja naisten asema ei heikenny, eikä heidän toimintamahdollisuudet kapene, kun heitä ei pakoteta siihen, että henkilöt, joilla on miehen anatomia voivat siirtyä käyttämään heidän tilojaan. Tämä auttaisi myös säilyttämään tyttöjen ja naisten urheilun, naisten vankilat, sukupuolikiintiöt, naisten palkinnot, sukupuolispesifit terveyspalvelut, sukupuolierityisen tilastoinnin jne.
Mielestäni sukupuolen vahvistaminen pitää koskettaa vain täysi-ikäisiä. Nuoren aivot kehittyvät 24 -vuotiaaksi saakka ja viimeisenä kehittyy harkintakykyä ohjaavat aivolohkot. Lapsella ja nuorella ei yksinkertaisesti ole kapasiteettia päättää niin monimutkaisesta ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavasta asiasta – eikä sitä pidä heiltä vaatiakaan. Kyse on myöskin terveydestä. Esimerkiksi puberteetin estolääkitys heikentää nuoren kehon terveyttä aiheuttamalla muun muassa luukatoa. On aikuisten tehtävä pyrkiä luomaan sellainen kasvuympäristö lapsille ja nuorille, jossa sukupuoli ei olisi rajoittava ja heidän persoonaansa määrittävä tekijä. Tämä tapahtuu ensisijaisesti väljentämällä sukupuoliin liitettyjä odotuksia ja oletuksia, muuttamalla sukupuolistereotypioita sekä rohkaisemalla ja kannustamalla lasta ja nuorta löytämään oman persoonansa. Pitääkö lapsen muuttaa kehoaan, jotta hän sopii yhteiskunnan sukupuolinormeihin, vai muutammeko sukupuolinormeja? On aikuisten tehtävä suojella, kasvattaa ja ohjata lasta. Ja kyllä, myös päättää asioista lapsen puolesta. Ihmisen kasvuun kuuluu, jo pienestä lapsesta saakka, omien biologisten ja psyykkisten rajoitteiden hyväksyminen. Lapsi voi syntyä vammaisena. Ei hänelle voi sanoa, että olet syntynyt väärään kehoon. Anoreksiaa sairastava nuori identifioituu lihavaksi, mutta ei hänelle tule tarjota hoidoksi vähäenergistä ruokavaliota ja lihavuusleikkausta. Ajatus siitä, että sukupuolensa voi vaihtaa, sisältää itsessään myös syrjiviä ja jopa elitistisiä piirteitä, kun sitä vertaa moniin muihin ihmisryhmiin, jotka eivät voi fyysisille ja psyykkisille rajoitteilleen mitään.
Edellä kuvatuista ristiriitaisuuksista ja mahdottomista yhtälöistä johtuen en kannata sukupuolen määritelmän muuttamista siten, että hylätään sukupuoli biologisena ominaisuutena ja korvataan se subjektiivisella sukupuolikokemuksella. Jälkimmäiselle ei ole olemassa tieteellisiä todisteita ja tiedeyhteisö ei ole löytänyt asiassa yksimielisyyttä. Biologit, lääkärit ja psykiatrit näyttävät olevan niin keskenään kuin ammattiryhmien sisälläkin asiasta eri mieltä. Tarvitaan lisää tutkimusta ja keskustelua aiheesta, joita nyt käsiteltävissä olevan lakiuudistuksen tulisi odottaa. Lain pitäisi perustua tieteellisiin todisteisiin ja vankkoihin perusteluihin. Jos lakia luonnosteltaessa on jo tieto siitä, että se jää epämääräiseksi ja sekavaksi, tulee miettiä, että kannattako sellaista lakia edes asettaa.
Lain vastaanoton kannalta ei ole hyväksi, että sukupuoli-identiteettiä ja sukupuoleen liittyviä määritelmiä on hahmoteltu pelkästään sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Tiedetään, että pelkkä lain voimaantulo ei muuta mitään. Jos sille ei ole sosiaalista hyväksyntää, se aiheuttaa vastustusta. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii tasa-arvolaki, joka asetettiin jo vuonna 1986, mutta jonka määräyksiä ei vieläkään toteuteta, eikä edes tunneta, edes itse viranomaisten parissa.
Lailla on arvioitu olevan positiivisia vaikutuksia. Muista maista on toisenlaisiakin kokemuksia, sillä näyttää siltä, että sukupuolen itsemäärittely on synnyttänyt uusia konfliktimuotoja esimerkiksi tyttöjen ja naisten aseman ja toimintamahdollisuuksien heikennyttyä. Esimerkiksi Iso-Britannia on peruuttanut sukupuolen itsemäärittelyn juuri naisten vastustuksesta johtuen (https://www.spectator.co.uk/article/how-women-won-the-war-against-gender-self-id-).
Luonnoksessa mainittu Yogyartan periaatteet, joita on käytetty laajalti sukupuolen itsemäärittelyn pohjana eri organisaatioiden toimesta, eivät kestä tarkastelua naisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Yksi periaatteita työstäneistä ihmisoikeusasiantuntijoista, professori Robert Wintemute, King’s College’sta on tunnustanut, että naisten oikeuksia ei huomioitu ollenkaan periaatteiden muotoilussa ja sen vuoksi hän on muuttanut niiden suhteen mielensä kuunneltuaan naisten mielipiteitä. (https://thecritic.co.uk/issues/april-2021/the-trans-rights-that-trump-all/).
2. Kommenttinne liittyen hakemukseen ja sen käsittelyyn (2 §). Kommentteja pyydetään esimerkiksi siihen, onko sukupuolen vahvistamisen hakemusmenettely esitetyssä muodossaan toimiva ja tarkoituksenmukainen.
Pidän hyvänä hallintotapana, että viranomainen kertoo avoimesti sen, millä perusteella sukupuolen vahvistaminen onnistuu. Avoimuus myös yhdenmukaistaa viranomaiskäytäntöjä. Tiedot ”oikeista vastauksista” leviävät kuitenkin internetissä niin kuin on tapahtunut myös transklinikoiden haastattelujen osalta.
Henkilökohtaisesti pitäisi haastattelua parempana muotona kuin kirjallista tai sähköistä hakemusta. Haastattelu tietenkin sitoo viranomaisresursseja, mutta onko todellakin niin, että sukupuolen vahvistamisesta halutaan tehdä mahdollisimman helppoa ja nopeaa vai olisiko mahdollista asettaa sille muitakin vaatimuksia, kuten esimerkiksi kohtaaminen ja välittäminen?
Vaatimus pysyväisluonteisesta muutoksesta on erikoinen, sillä sukupuoli-identiteetti pohjautuu tunneperäiseen kokemukseen. Miten pysyvyyden voi todistaa? Ellei viranomaisella ole käytössä todellisia sanktioita, vaatimus pysyvyydestä on yhdentekevä. Se jää vain heikoksi yritykseksi estää väärinkäytökset ja impulsiiviset teot. Nämä tosin ovat aito uhka, joka tulee lisäämään erityisesti tyttöjen ja naisten kokemaa turvattomuuden tunnetta, sillä Suomen naisvihamielisessä kulttuurissa väärinkäytöksiä varmasti ilmenee ja häirintä lisääntyy tämänkin ”välineen” avulla. Näin on käynyt monissa maissa, joissa sukupuolen itsemäärittely on hyväksytty. Sukupuolen itsemäärittelyn ovat löytäneet seksuaalirikolliset (https://www.washingtonexaminer.com/opinion/gender-self-identification-laws-are-being-exploited-by-sexual-predators).
3. Kommenttinne liittyen sukupuolen vahvistamisen oikeusvaikutuksiin (3 §). Lausunnoissa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota sellaiseen lainsäädäntöön, jossa sukupuolelle annetaan merkitystä ja jota hallituksen esityksessä ei ole tunnistettu. Lisäksi huomiota pyydetään kiinnittämään säännöksen aiheuttamiin muutostarpeisiin lausunnonantajan toiminnassa/hallinnonalalla. Ehdotetun lain on esimerkiksi arvioitu mahdollisesti edellyttävän muutoksia vankeus- ja tutkintavankeuslakien säännöksiin vankien sijoittamisesta sekä henkilöntarkastuksista ja päihteettömyyden valvonnasta. Vastaavia säännöksiä on myös laissa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta. Lain on myös arvioitu edellyttävän muutoksia eräisiin rikoslain säännöksiin.
Kuten kohdassa 1 kirjasin, lakiin pitää pystyä kirjaamaan keskeisten termien määrittely yksiselitteisesti. Lakiluonnoksesta puuttuu tyystin mm. se, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan naisesta tai miehestä. Niihin kuitenkin toistuvasti viitataan ja koko sukupuoli-identiteetti kytkeytyy niihin.
Jos transidentiteetti hyväksyttäisiin omana itsenäisenä identiteettinä, moni ongelma ratkeaisi. Silloin transnainen olisi transnainen ja transmies olisi transmies. Silloin ei tarvitsisi olla huolissaan siitä, miten käy tyttöjen ja naisten asemalle ja toimintamahdollisuuksille, eikä heidän turvallisuuttansa vaarannettaisi. Nyt esitetty lakiluonnos mahdollistaa sen, että tytöt ja naiset pakotetaan hyväksymään sellaiset henkilöt, jotka ovat anatomisesti miehiä omiin intimiteettitiloihinsa. Tytöt ja naiset myös menettävät resurssejaan ja asemiaan, jos transnaiset voivat siirtyä urheilemaan heidän sarjoihinsa, vallata heidän sukupuolikiintiönsä jne. Todellinen hengenvaara piilee siinä, että vankilaan tuomitut seksuaalirikolliset, pedofiilit ja raiskaajat käyttävät sukupuolen itsemäärittelyä hyväkseen ja vaativat pääsyä naisten vankiloihin ja osastoihin. Tästä on kokemusta jo monissa maissa (https://www.washingtonexaminer.com/opinion/gender-self-identification-laws-are-being-exploited-by-sexual-predators).
Jos sukupuolen itsemäärittely hyväksytään esitetystä muodossa, kuka vastaa yrittäjille koituvat ansionmenetykset esimerkiksi tapauksessa, jossa yrittäjä ylläpitää kuntosalia naisille? Jos palvelua alkaa käyttämään sellaiset henkilöt, joiden juridinen sukupuoli on nainen, mutta jotka ovat anatomisesti miehiä, on todennäköistä, että naisasiakkaat kaikkoavat.
Jos taas lakiesitystä muutetaan siten, että transidentiteetti tunnustetaan omana erillisenä identiteettinään, tulee lakiin kirjata, että kuka vastaa kustannuksista, jos em. kuntosaliyrittäjä joutuu rakentamaan puku- ja pesutilat uudelleen niin, että siellä on omat tilat transsukupuolisille.
Sivulla 69, 3. kappale on käytetty käsitettä ”lisääntymisbiologinen sukupuoli”, jonka yhteydessä on kirjattu, että ”henkilön biologinen sukupuoli saattaa joissakin tapauksissa olla vaikea määritellä.” Onko tämä peruste sille, ettei biologista sukupuolta ole määritelty koko lakiluonnoksessa? Onko perusteltua torjua käsitteen määrittely kokonaan vain siitä syystä, että on olemassa pieni ryhmä ihmisiä, joihin määritelmä ei täysin istu? Mielestäni tämä on virheellinen toimintamalli ja biologista sukupuolta pitäisi käyttää ja se pitäisi määritellä lakiluonnoksessakin jo pelkästään siitä syystä, että määrittelee oikein 99%:a väestöstä.
4. Kommenttinne liittyen sukupuolen vahvistamisen oikeusvaikutuksiin ja vanhemmuuteen (4 §)
–
5. Kommenttinne liittyen vanhemmuutta kuvaavaan nimikkeen muuttamiseen (5 §). Erityistä huomiota pyydetään kiinnittämään sellaiseen lainsäädäntöön, jossa vanhemmuutta kuvaavaan nimikkeeseen liitetään oikeusvaikutuksia (vanhemmalle itselleen tai tämän lapselle) ja jota hallituksen esityksessä ei ole tunnistettu. Lausunnoissa pyydetään myös kiinnittämään huomiota niihin muutostarpeisiin, joita vanhemmuutta kuvaavan nimikkeen muuttaminen edellyttää esimerkiksi lausunnonantajan tietojärjestelmissä.
Äiti -sanalla on pitkä ja tärkeä kulttuurihistoriallinen merkitys kaikkialla ihmiskulttuureissa. Se viittaa ensisijaisesti ihmislajin naispuoliseen edustajaan, joka on kantanut sikiötä yhdeksän kuukautta ja sen jälkeen synnyttänyt lapsen maailmaan. Minusta äiti -sanan merkityksen muuttaminen ei kuulu lainsäätäjän oikeuksiin.
Pyydän lainsäätäjää olemaan huolellinen sen suhteen, että missä yhteydessä siirrytään käyttämään niin kutsuttua sukupuolineutraalia ilmaisua. Tasa-arvotyössä on todettu vuosikymmenten ajan, että sukupuolen häivyttäminen ei edistä tasa-arvoa, pikemminkin päinvastoin. Sukupuolen erittelyllä ja aukikirjoittamisella on päästy parempiin tuloksiin, sillä silloin tulee paremmin näkyviin, jos sukupuoliin ja tässä lain tapauksessa erilaisiin identiteetteihin on liitetty oletuksia, joilla ei ole totuuspohjaa.
6. Kommenttinne liittyen ulkomaisen päätöksen tunnustamiseen (6 §):
Lainsäädännöillä on yleisesti kansallisia erityispiirteitä. Ulkomaisen päätöksen tunnustamisessa on vertailtava lain sisältöjä. Väärinkäytösten mahdollisuus on poistettava.
7. Kommenttinne liittyen lain voimaantuloon ja sen soveltamisen porrastamiseen (8 §):
Mielestäni lakiluonnos on edelleen hyvin sekava ja epäjohdonmukainen. Suosittelen siirtämään lain voimaantuloa, jotta se pystytään muokkaamaan valmiimmaksi. Esitän myös avoimen julkisen tiedottamisen ja laajan keskustelun käynnistämistä, jotta väestö oikeasti saa todenmukaista tietoa lain tarkoituksesta ja sisällöistä. Lisäksi on monia ulottuvuuksia, joista vielä tarvittaisiin lisätutkimusta ennen kuin tietopohja on niin vankka, että sen perusteella voidaan lakia säätää.
8. Kommenttinne liittyen esityksen pääasiallisiin vaikutuksiin, ml. selvitykseen joka on laadittu lapsivaikutusarvioinnin tueksi. Lausunnossa pyydetään kiinnittämään huomiota vaikutuksiin, joita lausunnonantaja arvioi esityksestä aiheutuvan toiminnalleen/hallinnonalallaan. Huomiota pyydetään kiinnittämään myös tietojärjestelmiin kohdistuviin muutostarpeisiin sekä muihin tiedonhallintalain 5 §:n 3 momentin kannalta olennaisiin asioihin.
Missä on sukupuolivaikutusten arvioinnin tuloksista tehty raportti? Tarkoittaako sen uupuminen, että suvausta ei ole tehty ollenkaan? Tämähän on vastoin hallituksen omia tavoitteita, joita on esitetty hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa ”(Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2020-2023, jonka sivulle 49 on kirjattu seuraavaa: ”Sukupuolivaikutusten arvioinnin tulee sisältyä kaikkien ministeriöiden alaisten hallinnon toimintoihin.” (49) (Linkki ohjelmaan: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162588/STM_2020_35_J.pdf?sequence=6&isAllowed=y).
Perusteellinen sukupuolivaikutusten arviointi tekisi näkyväksi sen, millaisia vaikutuksia lakiuudistuksella on koko väestöön. Niitä ilmiselvästi tällä lailla on!
9. Muut kommentit liittyen hallituksen esitysluonnokseen:
Lakiluonnoksen sivulta 68, 4. kappale, rivi 6 korjaisin ilmaisun ”[…] tai alkio viedään naiseen”. Miten ihmeessä tällaista ilmaisua voidaan käyttää? Minne alkio asetetaan? Kielen alle?
3.4.2022
Leena Teräs